Tämän pöydän ääressä projekti "Isoa" kehitettiin 1980-luvulla. Lähetin on pöydällä. Sen etuseinässä on kolme mittaria, kaksi katkaisinta sekä kolme eri väristä merkkivaloa. Kun takaseinän pääkatkaisimesta kytketään laitteeseen virta auton akusta, etuseinässä syttyy vihreä valo ja volttimittari alkaa näyttää 12 volttia. Kun "feed" -napista kytketään virta oskillaattoriin, vihreä lamppu sammuu ja virressä oleva keltainen "driver" -valo syttyy. Kun "super" -napista kytketään pääteaste päälle, keltainen valo sammuu ja punainen PA -valo syttyy. Vasemman puoleinen mittari on volttimittari. Keskimmäinen on ampeerimittari, jota käytetään apuna keskimmäisen asteen virittämisessä. Isoa ampeerimittaria käytetään viimeisen asteen virittämisessä. Laitteen kehittelytyö kuitenkin loppui ennen kuin tätä mittaria päästiin käyttämään. Kuvan ylälaidassa on kaiutin, jonka avulla lähetystä monitoroitiin. Vastaanotin oli erään talon kellarissa parinsadan metrin päässä. Se oli rautalankakatiskassa, eikä sen antennia ollut vedetty ulos. Tällä tavalla radiosta yritettiin tehdä mahdollisimman epäherkkä. Tarvikelaatikon päällä oleva laite on edellisen polven 2N3553 -lähetin vuodelta 1978. Seinällä näkyy muoviputki, johon menee musta johto. Muoviputki on lähetysantennin varsi. Itse antenni roikkuu seinällä kuvan ulkopuolella. Oheisessa kuvassa on näkyvissä kolme lähetintä, sillä ison lähettimen takana "taskurdion" alla on koteloitu oskillaattoriluokkaan kuulunut lähetin. |
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
Projekti "ISO"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti